Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. (Joh. 1:14) Armonvälineiksi sanotaan Jumalan meille antamia ja säätämiä välineitä, joihin liittyy […]
Martin Chemnitz (1522-1586) oli ja on luterilaisen kirkon huomattavimpia teologeja. Roomalaiskatoliset vastustajat ovat antaneet hänestä hyvin kauniin todistuksen sanoessaan, että jos toista Marttia ei olisi tullut, ei ensimmäisen, eli Lutherin, […]
Tämän artikkelin tarkoitus on hahmotella vanhan kirkon ja luterilaisuuden sisällä annettuja vastauksia kahteen kysymykseen: Puhuuko Joh. 6 ehtoollisesta? Onko Herran pyhällä ehtoollisella vaikutusta vastaanottajan ruumiiseen? Lähetyshiippakunnan seurakunnissa monet pastorit ovat ehtoollisen kutsusanoina käyttäneet muiden muassa sanoja: ”Jeesus sanoo: ’Minun lihani on totinen ruoka, minun vereni on totinen juoma. Joka syö…
Uskonpuhdistus, jonka 500-vuotisjuhlavuotta olemme käymässä viettämään, on varmasti maailmanhistorian tärkeimpiä tapahtumia. Voidaan sanoa, että keskiaika päättyi siihen ja alkoi uusi aika (tosin tämä rajaviiva ei ole aivan näin selvä). Myös […]
Aikamme kristitty kuulee harvemmin opetusta ripistä. Yksi syy on historian painolasti. Kun teologinen keskustelu sivuaa rippiä, moni tulee varautuneeksi. Ei aikaakaan, kun pöytä täyttyy varoittavista esimerkeistä ja rakentava keskustelu hukkuu historian luurankojen kolinaan.
Myös liberaaliteologialla on osuutensa ripin inflaatioon. Kun kirkosta katoaa usko Raamattuun, katoaa elävä lain ja evankeliumin saarna. Ja kun laittomuus valtaa saarnatuolin, se valtaa myös seurakuntalaisten sydämet. Rippi ja synninpäästö muuttuvat yleiseksi armon aatteeksi, ja menettävät todellisen merkityksensä.
Luther taisteli vapaan, uskossa omistettavan synninpäästön puolesta. Tehtävä oli haastava. Oli avattava pelon nauhat ja pakon kääreet, ja nostettava rippi Jumalan lahjana kaikkien nähtäväksi. Ja samalla oli taisteltava myös orastavaa hengellistä veltostumista vastaan. Isossa katekismuksessa kuuluukin rajanveto molempiin suuntiin.
Kun nykykristitty kysyy, miksi tarvitsen rippiä, taustalla kaikuu usein tyhjiö. Pakko on mennyttä, mutta niin myös raitis opetus synnistä ja Kristuksen kalliisti maksetusta armosta. Jäljellä on aran protestantin hapuileva avaus; tiedän, että rippiä tarvitaan, kerro sinä miksi.
Minä pyydän, että ihmiset olisivat minun nimeni suhteen vaiti eivätkä nimittäisi itseään luterilaisiksi, vaan kristityiksi. Mikä on Luther? Ei tämä oppi minusta ole, eikä minua ole ristiinnaulittu kenenkään edestä. Paavali […]
Lapsikastetta pidetään usein ongelmana seuraavista syistä: Kun ei ymmärretä kasteen ja koko Jumalan valtakunnan lahjaluonnetta, vääristetään käsitys kasteesta meidän suoritukseksemme Jumalalle tai meidän kuuliaisuuden teoksemme tai myös (yleisesti aikuiskasteen […]
Huomaan, että lahkoja ja harhoja syntyy ajan myötä yhä enemmän. Saatana ei nimittäin lakkaa räyhäämästä ja raivoamasta. Jotteivät tulevaisuudessa, ei minun elämäni aikana tai kuoltuani, jotkut ryhtyisi edesauttamaan oppejaan minun sanoillani ja vahvistamaan harhojaan kirjoituksillani ja turvautumaan minuun väärämielisesti, kuten sakramenttia ja kastetta halveksivat hurmoshenget ovat jo alkaneet tehdä, niin tahdon tällä kirjoituksella Jumalan ja koko maailman edessä tunnustaa uskoni kohta kohdalta. Siinä aion pysyä kuolemaani asti – siinä Jumala minua auttakoon – ja erota tästä maailmasta ja tulla meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuomioistuimen eteen…
1 Johdanto Lutherin suhde juutalaisiin tulee tavan takaa esille tiedotusvälineissä. On helppoa ottaa esille joitakin Lutherin tekstejä ja kauhistella niiden äärellä uskonpuhdistajan kammottavia ajatuksia juutalaisista.1 Hyvänä esimerkkinä voitaisiin esimerkiksi ottaa […]
Martti Luther kirjoitti pienen teoksensa Kristityn vapaudesta dramaattisena vuonna 1520, josta tuli käänteentekevä sekä hänen toiminnassaan että koko reformaatioliikkeessä. Kirkon keskusjohdon viralliset toimenpiteet Lutherin vaientamiseksi olivat jyrkkenemässä. Roomassa häntä vastaan […]
Seuraavassa olen yrittänyt piirtää alustavaa hahmotelmaa joistakin olennaisista kulttuurin muutoksista, jotka ovat tapahtuneet tai tapahtumassa keskellämme. Aavistukseni on, että tätä taustaa vasten monet käytännöllisen seurakunta- ja järjestöelämän piirteet tulevat ymmärrettäviksi. […]
