Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. (Joh. 1:14) Armonvälineiksi sanotaan Jumalan meille antamia ja säätämiä välineitä, joihin liittyy […]
Synoptisiin evankeliumeihin on talletettu neljä kohtaa, joissa Jeesus puhuu avioerosta ja uudelleen avioitumisesta. Tekstien tulkintahistoriassa on näitä kohtia luettu karkeasti ottaen kahdella tavalla. On joko lähdetty liikkeelle Markuksen ja Luukkaan kohdista, joissa kieltoon ei anneta poikkeuksia ja näiden kohtien perusteella on luettu Matteuksen kahta kohtaa, joissa on mainittu poikkeus. Kahden edellisen kohdan valossa on tulkittu, että Matteuksen ”poikkeuslupa” antaa poikkeustilanteissa oikeuden erota, mutta ei mennä uudelleen naimisiin. Toinen tapa lukea kohtia on lähteä liikkeelle Matteuksen teksteistä ja lukea ne siten…
Elämme maailmassa, jossa avioliittoinstituutio on monella tavalla uhattuna. Tätä väitettä ei tarvitse perustella. Silloinkin, kun mennään naimisiin, ja jopa silloin, kun mennään naimisiin tietoisesti kristittyinä siveästi seurustellen ja aikomuksena jakaa oma ruumis kummankin eläessä vain yhden kumppanin kanssa, avioliittoja rikkoontuu kiihtyvällä vauhdilla myös kristittyjen parissa.
Kun Kirkon historiassa on tarkasteltu sakramentteja, päähuomio on usein kiinnitetty ensisijaisesti siihen, mitä sakramentit varsinaisesti ovat ja mitä ne vastaanottajalleen välittävät. Näihin luovuttamattoman tärkeisiin kysymyksiin huomio onkin aina ensin keskitettävä. Sakramentit ovat Kristuksen itsensä asettamat välikappaleet, joiden kautta ja joissa Hän tahtoo jakaa syntisille ihmisille armonsa ja syntien anteeksiantamuksen, ajallisille ihmisille ikuisen elämän yhteydessään.
Perusajatukseni on, että yksilön ja yhteisön näkökulma asioihin on erilainen. Nämä näkökulmat ovat samanaikaisesti voimassa eikä kumpaakaan saa hävittää. Kumpikaan näkökulma ei saa syödä toista. Jos näin tapahtuu siitä seuraa harmia ja […]
Luther julistettiin Wormsin valtiopäivillä valtakunnankiroukseen: Uskonpuhdistuksen alkutahdit lyötiin v. 1517, jolloin Luther naulasi 95 teesiään Wittenbergin linnankirkon oveen. Teesit oli tarkoitettu oppineiden välisen keskustelun pohjaksi. Mutta kuinka ollakaan, Lutherin teeseissä […]
Uskontunnustukseen johdattava verkkokurssi on kokonaisuudessaan katsottavissa. Johdattelijana toimii pastori Janne Koskela Timoteuksen luterilaisesta seurakunnasta Oulusta.
Viime vuosina kristillisten kirkkokuntien ja järjestöjen elämää on värittänyt valtava uudentyyppisten jumalanpalvelusten ja erityismessujen tulva. Monissa tapauksissa messun muodon uudistuspyrkimykset ovat koskeneet musiikkia. Jumalanpalveluksia on rakennettu kansanmusiikin, iskelmän sekä lukemattomien […]
Uskonpuhdistuksen juhlavuosi tarjoaa hyvän mahdollisuuden päivittää tietojaan ja käsityksiään siitä, mistä uskonpuhdistuksessa pohjimmiltaan oli kysymys. Näissä ohjelmissa koetetaan päästä pintaa syvemmälle ja pureutua mm. uskonpuhdistuksen synnyn syihin, Martti Lutherin kehittymiseen […]
Aika ajoin kuulee kysyttävän: Mistä meidän nykyinen liturginen jumalanpalveluksemme on peräisin? Miksi se on sellainen kuin on? Mahtaako messun liturgia olla ulkoisten muotomenojen rikkaudesta innostuneiden kirkonmiesten keksintöä?
