Missä on oikea näkyvä kirkko? Mistä minä voin löytää kristillisen kirkon? Luterilaisuuteen on alusta lähtien kuulunut opetus kirkon tuntomerkeistä. Niillä tarkoitetaan merkkejä, joiden kautta tiedämme, missä ”yksi, pyhä, katolinen kirkko […]

JOHDANTO Jobin kirja herättää lukijassaan monia kysymyksiä: miksi on kärsimystä, miksi syytönkin joutuu kärsimään, mitä kärsimyksen edessä olisi tehtävä, sekä tukun muita. Kirja kertoo hurskaasta miehestä, jota itse Jumala kehuu: […]

Uskonpuhdistus, jonka 500-vuotisjuhlavuotta olemme käymässä viettämään, on varmasti maailmanhistorian tärkeimpiä tapahtumia. Voidaan sanoa, että keskiaika päättyi siihen ja alkoi uusi aika (tosin tämä rajaviiva ei ole aivan näin selvä). Myös […]

Jumalan sanan totuus Kysymys Raamatun totuudesta on yhtä ajankohtainen tänään kuin se on ollut koko kristillisen seurakunnan historian ajan. Onko Raamattu kokonaisuudessaan Jumalan sanaa? Jos Raamattu on kokonaan Jumalan sanaa, […]

Aikamme kristitty kuulee harvemmin opetusta ripistä. Yksi syy on historian painolasti. Kun teologinen keskustelu sivuaa rippiä, moni tulee varautuneeksi. Ei aikaakaan, kun pöytä täyttyy varoittavista esimerkeistä ja rakentava keskustelu hukkuu historian luurankojen kolinaan.

Myös liberaaliteologialla on osuutensa ripin inflaatioon. Kun kirkosta katoaa usko Raamattuun, katoaa elävä lain ja evankeliumin saarna. Ja kun laittomuus valtaa saarnatuolin, se valtaa myös seurakuntalaisten sydämet. Rippi ja synninpäästö muuttuvat yleiseksi armon aatteeksi, ja menettävät todellisen merkityksensä.

Luther taisteli vapaan, uskossa omistettavan synninpäästön puolesta. Tehtävä oli haastava. Oli avattava pelon nauhat ja pakon kääreet, ja nostettava rippi Jumalan lahjana kaikkien nähtäväksi. Ja samalla oli taisteltava myös orastavaa hengellistä veltostumista vastaan. Isossa katekismuksessa kuuluukin rajanveto molempiin suuntiin.

Kun nykykristitty kysyy, miksi tarvitsen rippiä, taustalla kaikuu usein tyhjiö. Pakko on mennyttä, mutta niin myös raitis opetus synnistä ja Kristuksen kalliisti maksetusta armosta. Jäljellä on aran protestantin hapuileva avaus; tiedän, että rippiä tarvitaan, kerro sinä miksi.

Huomaan, että lahkoja ja harhoja syntyy ajan myötä yhä enemmän. Saatana ei nimittäin lakkaa räyhäämästä ja raivoamasta. Jotteivät tulevaisuudessa, ei minun elämäni aikana tai kuoltuani, jotkut ryhtyisi edesauttamaan oppejaan minun sanoillani ja vahvistamaan harhojaan kirjoituksillani ja turvautumaan minuun väärämielisesti, kuten sakramenttia ja kastetta halveksivat hurmoshenget ovat jo alkaneet tehdä, niin tahdon tällä kirjoituksella Jumalan ja koko maailman edessä tunnustaa uskoni kohta kohdalta. Siinä aion pysyä kuolemaani asti – siinä Jumala minua auttakoon – ja erota tästä maailmasta ja tulla meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuomioistuimen eteen…

Silloin Jaakob näki unen. Katso, maan päälle oli rakennettu portaat. Niiden pää ulottui taivaaseen, ja katso, Jumalan enkelit kulkivat niitä pitkin ylös ja alas. Herra seisoi portaiden yläpäässä. Hän sanoi: ’Minä olen Herra, sinun isäsi Aabrahamin ja Iisakin Jumala. Tämän maan, jonka päällä sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun siemenellesi. Sinun jälkeläistesi luku on oleva niin kuin maan tomu.’

Tässä on ihana saarna ja koko kertomuksen jalokivi. Sitä on tarkasteltava huolella ja tarkoin. Olenhan useasti sanonut, että siinä, mitä saamme lukea Isistä ja pyhistä kirjoitetun, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että Jumala puhuu heille. Siitä syystä he ovatkin pyhiä, joiksi heitä nimitetään. Pyhyys on kahdenlaista. Ensimmäinen on se, joka pyhittää sanalla. Toinen on se, jonka ansiosta me olemme pyhiä tekojemme ja elämämme puolesta. Nämä kaksi pyhyyttä on kuitenkin tarkoin erotettava toisistaan.
Martti Luther – Genesis-luennot 1.Moos.28:12-14

”Minä uskon… Pyhään Henkeen, pyhäin yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden ja syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.” I Pyhäin yhteyden olemus Kolmiyhteisen Jumalan hyvän pelastussuunnitelman mukaan Isä lähetti Poikansa lunastamaan […]

Yhteinen kokoontuminen ruokapöydän äärellä on elämän perustekijöitä niin perheessä kuin ystävien parissa. Jaettu ateria on enemmän kuin vain vatsan täyttämistä. Se perustavanlaatuisella tavalla rakentaa ja syventää ihmissuhteita. Siksi kaikissa kulttuureissa […]

Johdanto
Ensimmäinen luku: Kymmenen käskyä
Lain ensimmäinen taulu
Lain toinen taulu
Toinen luku: Uskontunnustus
Ensimmäinen uskonkohta, Luomisesta
Toinen uskonkohta, Lunastuksesta
Kolmas uskonkohta, Pyhityksestä
Kolmas luku: Herran rukous
Neljäs luku: Pyhän kasteen sakramentti
Viides luku: Avaintenvalta ja rippi
Kuudes luku: Alttarin sakramentti
Liite: Kristillisiä kysymyksiä Herran ehtoolliselle valmistautumiseksi